Ositus

Muista tehdä aina ositus

Ositus on syytä aina tehdä avioeron jälkeen ja perinnönjaon yhteydessä lesken tai vainajan kesken. Ositus kannattaa tehdä aina, vaikka puolisoilla ei olisi mitään omaisuutta.

Omaisuuden ositus tehdään joko aviopuolison kuoleman tai avioeron jälkeen, jotta puolisoiden omistukset saadaan eriytettyä – liitto siis päätetään myös taloudellisesti. Kuolemantapauksessa ositus tehdään lesken ja perillisten ja mahdollisten testamentin saajien välillä

Tilaa osituksen teko


Kolme syytä miksi ositus kannattaa tehdä aina avioeron ja kuoleman jälkeen puolisoiden välillä:

  1. Oi­keus vaatia osi­tusta ei van­hene.

    • Jos ositus on jäänyt teke­mättä avio­eron yh­tey­dessä, on ole­massa riski siitä, että vuo­sien­kin jäl­keen vä­hem­män omis­tava enti­nen puoli­so esit­tää osi­tus­vaa­teen (esi­mer­kiksi uuden puoli­sonsa yllyt­tä­mä­nä).
       
  2. Osi­tuk­sen piiriin kuu­luu ra­joite­tusti myös avio­eron jäl­keen saatu omai­suus.

    • Osi­tuk­sessa omai­suus arvos­tetaan osi­tus­het­ken – eikä siis osi­tuspe­rus­teen syn­tyhet­ken – mu­kai­seen ar­voon, joten osi­tuk­sen lyk­kää­minen voi ai­heut­taa sen, että tasin­kona joudu­taan luo­vut­ta­maan enemmän kuin mitä olisi jou­duttu, jos ositus olisi tehty heti avio­eron tultua vireil­le.
       

  3. Pe­run­kirjoi­tus ja perin­nön­jako edel­lyttä­vät osi­tusta

    • Toi­mit­ta­matta oleva ositus voi myö­hem­min muo­dos­tua on­gel­maksi myös puoli­soi­den jälke­läisil­le. Jos vaina­ja oli ollut eläes­sään avio­liitos­sa, tarvi­taan pe­run­kirjoi­tusta varten tieto siitä, oliko puoli­soi­den välillä tehty ositus. Mikäli ositus oli jäänyt teke­mättä, tulee pe­run­kirjoi­tuk­sessa il­moit­taa myös vai­najan enti­sen puoli­son omai­suus.

    • Jotta kuo­linpe­sä voi­daan selvit­tää, perin­töve­rotus toi­mittaa ja pe­rintö jakaa, tulee ensin mää­rittää se, mitä kuo­lin­pe­sään kuu­luu. Jos osi­tusta ei ole tehty, on mah­dollis­ta, et­tä osa kuo­linpe­sän va­roiksi luul­lusta omai­suu­desta kuu­luukin enti­selle puoli­solle avio-­oi­keu­den nojal­la. Tästä syystä edellisiltä puolisoilta tai heidän perillisiltään pitää kysyä ja saada kirjallinen todistus siitä ettei heillä ole vaatimuksia kuolinpesän omaisuuteen. Todistuksen saaminen voi esimerkkiksi pitkittää huomattavasti perinnön jakamista.


Avioero ja ositus

Kun avioeroa koskeva asia on tullut käräjäoikeudessa vireille, voivat puolisot vaatia omaisuutensa jakamista eli ns. ositusta. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijaan toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden ns. erottelu.

Osituksessa puolisoiden liitto päätetään taloudellisesti ja se kannattaa aina tehdä vaikka puolisoilla ei olisi omaisuutta. Ositus kannattaa tehdä myös myöhemmin, vaikka liiton loppumisesta olisi kulunut jo pitkäkin aika.

 Ositus voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että jos aviopuolisoilla on yhteinen omakotitalo ja avioeron jälkeen puolisot ovat sopineet, että toinen puolisoista saa talon itselleen ottamalla taloon kohdistuvat  lainat yksin vastattavakseen ja lisäksi maksaa X euroa. Tämä edellä kuvattu sopimus kirjataan ositussopimuksena ja sen avulla taloon jäävä puoliso voi hoitaa laina- asiat pankissa ja kiinteistön lainhuudon maanmittauslaitoksessa. 

Kiinteistön kaupassa pitää yleensä maksaa 4 % varainsiirtoveroa, mutta osituksessa veroa ei tarvitse suorittaa, jos osituksessa ei käytetä ulkopuolisia varoja. Eli jos osituksessa lunastat  talon ottamalla siihen kohdistuvat lainat itsellesi ei lainan summasta tarvitse maksaa veroa. Jos maksat toiselle puolelle lainan lisäksi vielä rahaa taloa vastaan ja otat sitä varten uuden pankkilainan tulee tästä maksaa varainsiirtovero. Verotusasioista kannattaa aina ensisijaisesti olla yhteydessä verotoimistoon.

Jos kysymys on avopuolisoista, joilla on ollut yhteisomistus esimerkiksi omakotitaloon niin edellä kuvatussa tilanteessa täytyy tehdä kauppakirja, jossa yhteiset lainat siirretään pelkästään toisen nimiin. Varainsiirtovero maksetaan tästä koko toisen puolison lainaosuudesta.

Ennen ositusta asunto-osake, omakotitalo tai kesämökki kannattaa arvioida ulkopuolisella arvioijalla. Pyydä arvokirjalta tarjous omaisuuden arvioinnista ja ositussopimuksen laatimisesta.


Perinnönjako ja ositus

Ennen perinnönjakoa kuolinpesässä on toimitettava ositus vainajan ja leskenvälillä. Ositustoimituksessa vainajan ja hänen puolisonsa omaisuus lasketaan ja jaetaan heidän kesken. Vasta kun lesken osuus on laskettu ja mahdollinen tasinko maksettu, voidaan vapaasti jakaa perintö muiden perillisten kesken.

Toi­mit­ta­matta oleva ositus voi myö­hem­min muo­dos­tua on­gel­maksi myös puoli­soi­den jälke­läisil­le. Jos vaina­ja oli ollut eläes­sään avio­liitos­sa, tarvi­taan pe­run­kirjoi­tusta varten tieto siitä, oliko puoli­soi­den välillä tehty ositus. Mikäli ositus oli jäänyt teke­mättä, tulee pe­run­kirjoi­tuk­sessa il­moit­taa myös vai­najan enti­sen puoli­son omai­suus.

Jotta kuo­linpe­sä voi­daan selvit­tää, perin­töve­rotus toi­mittaa ja pe­rintö jakaa, tulee ensin mää­rittää se, mitä kuo­lin­pe­sään kuu­luu. Jos osi­tusta ei ole tehty, on mah­dollis­ta, et­tä osa kuo­linpe­sän va­roiksi luul­lusta omai­suu­desta kuu­luukin enti­selle puoli­solle avio-­oi­keu­den nojal­la. Tästä syystä edellisiltä puolisoilta tai heidän perillisiltään pitää kysyä ja saada kirjallinen todiste siitä ettei heillä ole vaatimuksia ko. kuolinpesän omaisuuteen.

 


Tähän liittyy:

Ositusta varten asunnon tai mökin sen hetkinen  markkinahinta kannattaa selvittää ulkopuolista arvioijaa käyttäen.

Asunnon hinta-arvio ositusta varten


Muistithan myös tämän:

Avioeron tullessa puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen ja omaisuus jaetaan tasan niin, että sillä, jolla on enempi omaisuutta maksaa tasinkoa sille, jolla on vähempi omaisuuutta. Avioehdolla voi poistaa osittain tai kokonaan avio-oikeuden

Avioehto

Tilaa osituksen teko

Lähetä yhteydenottopyyntö tai soita 044 422 8801